Työhistoriani & harjoittelut sairaanhoitajaopinnoissa

VUODET 2006-2020:

  • Ensimmäinen työpaikkani 14-vuotiaana oli n. kuukauden pesti puhelinmyyjänä! Pääsin paikkaan silloisen poikaystäväni kautta ja myös yksi kaverini oli töissä siellä samanaikaisesti. Myytiin puhelinliittymiä. Voi että mitä muistoja ja miten nuori sitä onkaan ollut (nyt olenkin niin vanha) 😀

  • 15-vuotiaana hoidin yhden kesän ajan päiväkoti-ikäisiä lapsia eräässä perheessä. Työpäivät oli muistaakseni vain parin tunnin mittaisia, mm. hain heidät päiväkodista ja laitoin välipalaa…Kiva kesäduuni tuon ikäiselle.

  • 16-vuotiaana aloitin Invalidiliitolla, keikka-/kesätyöntekijänä. Täällä viihdyin muutaman vuoden ja oli siis ensimmäinen kunnollinen hoitoalan työpaikkani.

  • 19-vuotiaana sain vakituisen työpaikan yksityisestä palvelutalosta muistisairaiden osastolta. Tämä oli tosi raskas paikka, niin henkisesti kuin fyysisesti. Mutta opettavainen kyllä kaikinpuolin.

  • 20-vuotiaana menin nykyiseen työpaikkaani asumispalveluyksikköön, joka tarjoaa tehostettua palveluasumista aivovammaisille/liikuntavammaisille asiakkaille (opintovapaalla nyt)

  • Alkuvuodesta aloitin keikkailun Seurella, erikoissairaanhoidossa (myös perusterveydenhuollossa tämän kuun lopusta alkaen)

SAIRAANHOITAJAOPINNOISSA TEHDYT HARJOITTELUT: (päivitän listaa sitä myöten, kun näitä tulee lisää!)

  • HAR1/ Hoitotyön perusharjoittelu: (Hyväksiluettu)
  • HAR2/ Toimintakyvyn tukeminen ja ohjaus: Kinaporin seniorikeskus, ryhmäkoti Vellamo
  • HAR3/ Aikuisten hoitotyön kliininen harjoittelu 1: Oulunkylän kuntoutuskeskus, osasto 3A
  • HAR3/ Aikuisten hoitotyön kliininen harjoittelu 2: Kirurginen sairaala, korva-, nenä- ja kurkkutautien päiväkirurgia

Kaikki harjoittelupaikat ovat olleet tosi kivoja ja yllättäneet positiivisesti! Kaikissa on ollut myös hyvä vastaanotto ja opiskelijat otettu hyvin huomioon. Tämä ei ole todellakaan itsestäänselvyys; kauhutarinoita olen kuullut luokkalaisiltani sekä huonot muistot on myös itsellä lähihoitajaopintojen ajalta joistain harkoista…

On kyllä tosi ihanaa ja mielenkiintoista päästä kiertelemään eri paikkoja opiskelijan roolissa! Näin saa ideaa missä kiinnostaisi mahdollisesti tulevaisuudessa työskennellä ja oppii asioita monista osa-alueista. Toivon, että tulevat harkat ovat yhtä onnistuneita kun edellisetkin. Palaan asiaan ensi viikolla, kun olen aloittanut siellä palvelutalossa!

Pakko kertoa vielä, että soittaessani kyseisen paikan esimiehelle, hän kyseli mitä harjoittelua olen tekemässä/ muita käytännön asioita. Mainitsin lopuksi, että tarkoitus oli kyllä olla Espanjassa harjoittelussa tämä kevät… Hän nauroi hyväntahtoisesti ja vastasi, että no, kyllä meilläkin on ihan mukavaa varmasti! Palmupuut vaihtui kauniiseen ankeaan helsinkiläiseen lähiöön. 😀

<3

Kuulumisia

Nyt on viikko elelty Suomessa ja yritetty saada ajatuksia kasaan. Toinen viikko vielä (karanteenia) jäljellä! Eihän senkään jälkeen elämä mitenkään normaaliksi palaa, mutta ainakin saa käydä kaupassa ja työharjoittelussa…Nyt jo nimittäin 2 viikkoa seiniä nähneenä alkaa jo kaivata muuta 😀

Tällä hetkellä tuntuu, että tuo kahden viikon Espanjan aika oli vain unta, ettei oltaisi edes lähdetty… Jotenkin outo olo, en osaa selittää sen tarkemmin. Eniten harmittaa miten paljon jäi kaikkea kokematta, mutta tälle nyt ei vaan mahda mitään. Ja meillä on kuitenkin asiat ihan hyvin, ollaan terveitä ja läheisetkin myös. Ihan hyvin sitä ollaan kaikki taas sopeuduttu ja täällä onneksi saa käydä edes ulkoilemassa. On ollut ihanaa pyöräillä ja lenkkeillä. Mukavaa myös, kun valoa on riittänyt ja ihan lämminkin ollut, vaikka aluksi tuntuikin kylmältä 😀

Yllättävän hankalaksi on muodostunut ruuan tilaaminen kotiin. Aluksi ajateltiin käyttää prisman kauppakassi palvelua, mutta toimitusajat venyivätkin parin viikon päähän. Muitakin samankaltaisia palveluita löydettiin, mutta joko ne olivat liian kalliita/huono valikoima/pitkät toimitusajat. Menevä murkinasta tilattiin kerran, heillä oli tarjouksena 10e ruuan toimitus kotiin (2 kassia + vaipat/wc-paprut). Oli kyllä kätevää, kun tein illalla tilauksen ja seuraavana päivänä kassit toimitettiin. Muuten miehen kaverit ovat tuoneet meille ruokaa ja äitini oli myös onneksi täyttänyt jääkaappia tullessamme takaisin (+ tuonut tulppaaneita). Kiitos teille vielä! <3

Panin tosiaan hihat heilumaan heti (tyypilliseen tapaani) ja maanantaina olikin jo opon tapaaminen puhelimitse. Saatiin tehtyä suunnitelmaa loppuvuodelle ja nyt näyttäisi siltä, ettei valmistuminen viivästyisi. Puhuinkin ed. postauksessa, että suoritan karanteenin jälkeen kotihoidon harjoittelun loppuun siellä palvelutalossa ja sen jälkeen mielenterveys- ja päihdetyön harjoittelun teen tässä poikkeustilanteessa Seuren kautta keikkaa tehden (erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa). Normaalistihan tämä ei näin onnistuisi. Pakko kyllä kiittää Diakia ja opettajia asioiden hoidosta tämän tilanteen vuoksi! Tosi hyvin järjestetty asiat sieltä päin.

Vaihdon tilanne on nyt se, että yritetään lähteä uudestaan Espanjaan syyskuun puolessa välissä. Pääsemmekö lähtemään silloin, riippuu koronatilanteesta ja saanko hoidettua harjoittelupaikat itselleni. Toivon kyllä tosissaan, että pääsisimme, mutta liikaa en halua vielä innostua, etten pety sitten kovin… Olemme suunnitelleet, että menisimme samaan asuntoon asumaan, tykästyimme siihen niin. Tällä kertaa vaihto kestäisi vähemmän, ”vain” 2kk. Tämä siis miehen töiden vuoksi sekä pojan eskarin takia. Luulisin, että kesään mennessä tiedetään paremmin päästäänkö vai ei! Pakko jaksaa nyt vaan tätä epätietoisuutta kaiken suhteen.

Ajattelin jatkaa siis tätä blogia tulevaisuudessakin. Kirjoittaminen on ollut niin kivaa (!!) ja varmasti keksin juttuja, vaikka aluksi ajattelin ettei mitään kirjoitettavaa ole vaihdon peruuntumisen vuoksi.

<3

Diak kokemuksia

Kerroin jo aiemmin, että olen lähihoitaja aiemmalta koulutukseltani. Tämä oli hyvä asia ajatellen sairaanhoitajaopintoja Diakissa. Nimittäin sain lähihoitajataustan vuoksi hyväksiluettua kursseja n. 15op edestä. Se siis tarkoittaa sitä, että viime vuonna koulun alkaessa tein muutamista kursseista verkkotentit ja läpi päästyäni sain hyväksytty -merkinnän HOPS:iin, eli kurssi oli näin suoritettu.

Joihinkin kursseihin taas piti tehdä eAHOT-hakemus = perustella miksi hakee hyväksilukua, mitä osaamista on ja mistä osaaminen on tullut. Itse hain ahottia esim. vammaisuus -kurssista, koska omaan niin pitkän työkokemuksen tästä asiakasryhmästä. Jotkut luokkalaisistani hakivat hyväksilukua esim. vanhuus tai mielenterveys- ja päihteet kursseista, koska heillä oli taas tältä puolelta enemmän kokemusta.

Sain myös ensimmäisen harjoittelun (5op) hyväksiluettua ja toisesta harjoittelusta hain osittais-ahottia. Tämä tarkoittaa sitä, että tein harjoittelusta vain puolet. Osa luokkalaisistani (lähihoitajataustaisia) hakivat hyväksilukua koko 2. harjoittelulle.

Itse halusin mennä harjoitteluun kertaamaan ”kädentaitoja”, koska olin ollut äitiyslomalla ja työkokemukseni on enemmän sosiaalipuolelta. Mutta periaatteessa olisin voinut saada tämänkin harkan myös kokonaan hyväksiluettua.

Siispä opintojeni suunniteltu kesto on ainoastaan 2,5 vuotta hyväksilukujen vuoksi! Kannatti siis olla viime keväänä ahkera ja tehdä noita hakemuksia ja testejä…

Tässä vielä omat plussat ja miinukset koulusta (Helsingin-kampus):

+ Suurin osa opettajista tosi ihania ja ammattitaitoisia

+ Uusi v. 2015 valmistunut koulu ja monipuoliset, hienot tilat

+ Yksi kerros varattu kokonaan hiljaiselle työskentelylle

+ Läppärin saa lainaan kirjastosta kätevästi

+ Keskeinen, hyvä sijainti

+ Hyvä ruoka 😀

+ Lähihoitajatausta huomioidaan

– Välillä pitkät jonot ruokalaan sekä astioiden palautuspisteelle (huonosti suunniteltu). Tämä oikeasti välillä ärsyttää, koska tauosta menee suurin osa tähän.

Ehkä jotkut kurssit vähän turhia tai jotkut kurssit verkko-opintoina vaikka pitäisi olla mielestäni mielummin lähiopetuksena koululla

Liian vähän aikaa käytännön harjoitteluun (esim. kanylointi)

Voin kyllä erittäin lämpimästi suositella koulua vaikka muutama miinus tuossa listalla onkin. Noita kädentaitoja onneksi saa harkoissa sitten harjoiteltua enemmän 🙂

https://www.diak.fi/hakeminen/koulutukset/amk/sairaanhoitaja/

<3

Diak vaihtoprosessi kokemuksia

Aloin haaveilemaan vaihtoon lähdöstä jo ennen kuin olin edes päässyt kouluun. Heti sitten koulun alkaessa varmistin opolta työharjoittelun ulkomailla onnistuvan kohdallani ja täytin vaihtohakemuksen. Kriiteereitä on jonkin verran, mm. rästiopintoja ei saa olla, sekä pitää olla riittävä kielitaito.

Heti alkuun oli tietenkin selvää, että mieheni ja lapset lähtevät mukaan. Tämän takia valitsimme kohteeksi Espanjan, koska 3kk pienten lasten kanssa esim. Tansaniassa olisi meille ollut vähän liian extremeä.

Kävin sitten hakemuksen täytettyäni haastattelussa vaihtokoordinaattorilla (haastattelu oli suomeksi, mutta olen kuullut muilta, että välillä on saattanut kysyä englanniksi jotain). Haastattelussa selvitettiin mm. motivaatiota, tavoitteita ja kielitaitoa. Pian haastattelun jälkeen sain tietää, että minut on hyväksytty vaihtoon!

Tämän jälkeen aloin etsimään itselleni harkkapaikkaa (toisen harjoittelupaikan järjesti koulu). Löysinkin pian yhden suomalaisen kotihoitoyrityksen Fuengirolasta, mihin minut hyväksyttiin. Tämä tapahtui siis keväällä 2019.

Valitettavasti syksyllä paikan omistaja laittoi minulle viestiä, että yrityksen toiminta loppuu, eikä pystykkään ottamaan minua harjoitteluun. Aloin paniikissa etsiä itselleni uutta paikkaa, jonka löysinkin toisesta suomalaisesta kotihoitoalan yrityksestä. Kävi todella tuuri, että sain kyseisen harjoittelupaikan! Olen tästä todella kiitollinen.

Koulussamme kaikki vaihtoon lähtijät käyvät pakollisen valmennuskurssin ”orientation for diak exchange”. Kävin kurssin syksyllä, se oli tosi helppo. Pari pientä tehtävää, sekä tutustuttiin mm. vaihtopapereiden täyttöön (learning agreement). Kurssin opintopisteet saadakseen pitää vaihdon jälkeen palauttaa vaihtoraportti tai vaihtoblogi (säästyn raportin kirjoittamiselta! :D)

Vaihtoprosessiin kuuluu siis apurahahakemuksen täyttö. Mukavaa on, että perheelliset saavat apurahaa korotettuna. Omalla kohdallani Erasmus+ apuraha on 560e/kk. Tämä on mielestäni ihan kiva summa. Erasmus+ apurahan saamiseen on tiettyjä vaatimuksia, esim. OLS- kielitestin tekeminen.

Isoin syy miksi hain vaihtoon ulkomaille on toive kielitaidon kehittymisestä, erityisesti puhumisen osalta. Tulen tästä vielä kirjoittamaan lisää mm. mikä on kielitasoni nyt ja miten se on kehittynyt Espanjassa. Tässä kotihoidon paikassa puhutaan käsittääkseni pelkästään suomea, mutta toisessa harkkapaikassa englantia myös. Tietenkin toinen syy miksi hain vaihtoon, on nähdä toista kulttuuria ja saada kokemuksia ulkomailla asumisesta.

Mielestäni tämä vaihtoprosessi ei ole ollut mitenkään raskas tai kauheasti työtä vaativa. Se on sujunut ihan hyvin muista opinnoista huolimatta. Plussaa on muuten myös, että vaihtoon lähtijät saavat diakin kautta matkustajavakuutuksen itselleen sekä lapsille.

Käytiin eilen muuten tekemässä pojalle uusi passihakemus Tikkurilan poliisiasemalla. Olin kuullut, että sinne pääsee ilman ajanvarausta nopeasti jonottamatta. Totta se oli, vuoronnumeron saatuamme pääsimme heti sisään! Voin siis suositella.

Ihanaa viikonloppua, palataan <3